sunnuntai 10. toukokuuta 2015

Kirjahyllyyn unohdetut: Jennin viisi kesäkirjaa




Näin kesää kohden ajattelin käyttää omaa kirjahyllyäni hyväkseni: jostain syystä hyllyyn on jäänyt monia hyviä teoksia, joita en ole vielä ehtinyt lukea. Ilmiö tuskin on harvinainen, ja pitäisikin harrastaa kirjashoppailua oman kodin kätköistä useammin. Omasta kirjahyllystä löytyy varmasti upeita löytöjä, jotka ovat vain päässeet ajan kuluessa unohtumaan.

Valitsin tähän viisi kiinnostavinta kirjaa, joihin havahduin kirjahyllyä kopeloidessani. Kenties Opus ekaan ilmestyy kirjoista kesän aikana arvostelutkin!


Alastair Reynolds: Pääteasema (Like)

Ote takakannesta: Spearpoint on maailman viimeinen ihmisten asuttama kaupunki. Sitä kehystävät puoliautonomisten osavaltioiden vyöhykkeet, joista jokainen on teknologian eri kehitysvaiheessa. Vyöhykerajojen ylittäminen ja niiden ajoittainen siirtyminen on vaarallista kaikelle elolliselle.

Oletko lukenut kirjailijan aiempia teoksia?
- Olen itse asiassa aikoinaan lukenut puolet Pääteasemasta, mutta jostain syystä jätin sen kesken. Löysin kirjan hyllyn takaosasta ja se alkoi jälleen poltella - varsinkin nuorempana pidin todella paljon scifistä. En ole lukenut Reynoldsilta muuta, mutta ainakin Wikipedian perusteella kirjailija vaikuttaa mielenkiintoiselta kirjoittajalta.

Miten tämä päätyi hyllyysi?
- Ei muistikuvia. Varmaankin olen saanut tämän joltakulta.

Mitä odotat kirjalta sen takakansitekstin perusteella?
- Odotan eskapistista seikkailua ja sitä, että pääsee uppoamaan kirjan maailmaan ilman että sitä täytyy sen kummemmin analysoida.

Zadie Smith: Kauneudesta (WSOY)

Ote takakannesta: Jo viisitoista vuotta Howard Belsey ja hänen arkkivihollisensa Monty Kipps ovat nokitelleet toisiaan samoissa akateemisissa ympyröissä. Jerome, Belseyn ateistiperheen musta lammas, säikäyttää isänsä suunnittelemalla häitä uskonnollisten Kippsien tyttären kanssa, mutta kaikkien onneksi seurustelu paljastuu vain "romanttiseksi sekoiluksi".

Oletko lukenut kirjailijan aiempia teoksia?
- En ole lukenut aiemmin, mutta olen kuullut hyvää kirjailijasta.

Miten tämä päätyi hyllyysi?
- Tämäkin taitaa olla lahjakirja, mutta muiden kiireiden takia sekin on hautautunut hyllyyni.

Mitä odotat kirjalta sen takakansitekstin perusteella?
- Takakansiteksti ei suoranaisesti puhuttele minua, mutta olen kuullut romaanin olevan hyvä, joten se houkuttelee lukemaan. Romaanin kansi on myös älyttömän kaunis, ja kirjan nimi on houkutteleva yksinkertaisuudessaan ja salaperäisyydessään.


John Irving: Kunnes löydän sinut (Tammi)

Ote takakannesta: Jackin äiti, Alice, on torontolainen tatuoija. Nelivuotiaana Jack matkustaa Alicen kanssa useisiin Pohjanmeren ja Itämeren satamakaupunkeihin, myös Helsinkiin, etsimään Jackin isää Williamia. Tämä on edinbughilainen urkuri, jonka vimmana on peittää ihonsa tatuoinneilla niin kuin nuottilehti nuoteilla.
Oletko lukenut kirjailijan aiempia teoksia?
- Luin viime vuonna Irvingin Kaikki isäni hotellit, ja se oli yksi vuoden 2014 parhaimmista lukemistani kirjoista! Ihastuin Irvingin maailmaan, ja odotukseni ovatkin korkealla tätä kirjaa kohtaan.

Miten tämä päätyi hyllyysi?
- Petter taisi tuoda tämän kerran kirjaston kierrätyshyllystä pöydälleni!

Mitä odotat kirjalta sen takakansitekstin perusteella?
- Moniulotteisia henkilöhahmoja, sympaattista mutta surumielistä tarinaa, vimmaista eläytymistä läpi kirjan ja surua viimeisten sivujen huvetessa.

Virpi Hämeen-Anttila: Yön sydän on jäätä (Otava)

Ote takakannesta: Keväällä 1921 helsinkiläisten juomavesisäiliöstä Vesilinnasta löytyy kuollut mies. Todisteet viittaavat siihen, että entinen punavanki olisi tappanut jääkäriupseerin kostaakseen kärsimänsä vääryyden. Sisäasiainministeriön virkamies Karl Axel Björk ei niele selitystä.

Oletko lukenut kirjailijan aiempia teoksia?
- En ole, ja en kyllä keksi yhtäkään tekosyytä miksi en olisi! Hämeen-Anttila on vain mennyt minulta ihan ohi, ja ehkä onkin jo aika tutustua kirjailijan tuotantoon.

Miten tämä päätyi hyllyysi?
- Sain vaarilta joululahjaksi viime jouluna, nyt viimeisten tenttien jälkeen on jo aikakin tarttua kirjaan.

Mitä odotat kirjalta sen takakansitekstin perusteella?
- Historiallista romaania, jonka mielenkiintoinen ajankuvaus yhdistyy jännittävään rikostarinaan.


Harald Arnkil: Värit havaintojen maailmassa (Aalto-yliopiston taiteiden ja suunnittelun korkeakoulu)

Ote takakannesta: Ihmiselle on ominaista kyetä aistimaan värejä  mutta mikä tuottaa värit? Onko väri enemmän maailman vai havaitsijan ominaisuus? Entä jos värejä ei olisi? Värit havaintojen maailmassa tarjoaa vastauksia muun muassa näihin kysymyksiin. Värissä ilmenee jotain keskeistä siitä tavasta, jolla olemme näköaistimme kautta maailmassa. Tähän perustuu värien loputon kiehtovuus.

Tämä on vähän erilainen muiden kirjojen joukossa, mutta Arnkilin kirja on ulkomuodoltaan älyttömän hieno. Olen aikaisemmin lähinnä selaillut sitä, mutta nyt ajattelin syventyä siihen tarkemmin.

Miten tämä päätyi hyllyysi:
- Tämäkin on lahjakirja, minulla on sellainen muistikuva, että olisin saanut kirjan niihin aikoihin kun tein lukiossa kuvataiteen lukiodiplomia.

Mitä odotat kirjalta sen takakansitekstin perusteella?
- Olen kiinnostunut väreistä ja niiden käyttäytymisestä, joten toivon oppivani lisää esimerkiksi väriyhdistelmistä. Osa varmasti menee yli hilseen, mutta tekee mieli lukea jotakin visuaalisesti upeaa tietokirjaa.

Esiteltyjen kirjojen lisäksi hyllyni tursuaa hävettävän paljon lukemattomia kirjoja, esim. Jussi Valtosen Finlandia-voittaja odottaa vielä avaamistaan... Ehkä alkukesän rauhallisuus antaa aikaa lukemiselle!

2 kommenttia:

  1. Voi ei, olisi munkin syytä tehdä moinen retki omaan kirjahyllyyn! Sieltä löytyy yhtä ja toista, muinoin saatua tai itse ostettua. Muistan sieltä löytyvän ainakin Reko Lundanin viimeisen teoksen Viikkoja, kuukausia (vai-mikä-se-nyt-olikaan), jonka ostin kirjamessuilta jo vuosia sitten mutta jota en kirjan aiheen takia ole pystynyt edelleenkään lukemaan (kertoo Rekon viimeisistä hetkistä ennen kuolemaa). Teatteriohjaaja, jota niin ihailin; sieltä bloginikin nimi lainaa hieman nimeään (vrt. Aina joku eksyy). Nyt muuten koluan juuri läpi tuota Valtosta. Omalla tavallaan hyvin mielenkiintoinen kirja, joskin etenee melko hitaaaaasti....

    VastaaPoista
  2. Joo, oma kirjahylly yllättää aina, että enkö tuotakaan ole vielä lukenut... Eilen aloin lukea tuota Irvingiä vihdoin ja viimein. :) Valtonen tosiaan kiinnostaa minuakin, ehkä se on vuorossa Irvingin jälkeen - aika menee aina niin nopeasti että mielenkiintoisetkin kirjat jäävät makaamaan pöydälle hävyttömän pitkäksi ajaksi! -Jenni

    VastaaPoista