10 kysymystä Opus ekalle

Opus eka sai Marikalta 10 kysymyksen blogihaasteen, johon Jenni ja Petter vastaavat ja heittävät kyseisen kysymyspaketin eteenpäin Eniten minua kiinnostaa tie -blogin Suketukselle, Reader, why did I marry him? -blogia kirjoittavalle Ompulle ja Lukupino-blogin Simolle.

1. Kerro jotain mitä emme tiedä sinusta.

 

Jenni: Tykkään sienestää (ja haluaisin oppia tunnistamaan sieniä paremmin), nukun omituisissa asennoissa, kuten kädet pään alla ja jalka nostettuna toisen polven päälle, ruotsin yo-kokeen esseeseen valmistauduin opettelemalla ulkoa Kentin laulujen sanoja ja keittiössä ikuisuusprojektini on macaron-leivokset.

Petter: Olen oikeakätinen, pelkään vähän pimeää, olen harrastanut nuorena partiota ja nähnyt eräällä vaelluksella satanistien kokoontumisen Bodominjärven lähistöllä, näin Quentin Tarantino -klassikot Pulp Fictionin ja Reservoir Dogsin ensimmäistä kertaa vasta menneenä kesänä; edellä mainitusta tykkäsin mutta jälkimmäinen tuntui vähän vaisummalta.

2. Onko sillä väliä mitä lukijat ajattelevat blogistasi ja miksi?

 

Jenni: Totta kai toivon, että ihmiset löytäisivät blogiimme ja lukisivat sitä. Pyrin tekemään omannäköistäni mutta kiinnostavaa tekstiä, ja palautteen saaminen kiinnostaa toki. Blogimme on myös vielä niin nuori, että se etsii myös vielä muotoaan - siinäkin mielessä lukijoiden ajatukset kiinnostavat.

Petter: Tietysti, sillä lukijoillehan me tätä teemme! Kaikkia ei tietenkään voi miellyttää tyyliseikoilla, arvosteltavilla kirjoilla tai visuaalisilla ratkaisuilla, mutta minusta on ehdottoman tärkeää tehdä itsensä näköistä ja -tyylistä jälkeä. Se on aitoa, rehellistä ja mielenkiintoista.

3. Miten blogiminä eroaa reaaliminästäsi? 

 

Jenni: Blogissa pyrin ainakin olemaan järjestelmällisempi kuin tosielämässä! Olen huithapelimpi muulloin, mutta pohtiva ote on yhteistä molemmille minille. Toki blogiminä keskittyy suppeampaan osaan elämää kuin reaaliminäni.

Petter: Käsittelen blogikirjoituksissani aika vähän omia asioitani ja keskityn ennen kaikkea kirjoittamaan ennen kaikkea käsiteltävänä olevasta kirjasta tai muusta teemasta – pysyn siis paremmin asiassa kuin todellisen maailman puolella. Lisäksi huomaan muuttuneeni aika tiukaksi kirja-arvosteluja tehdessäni, mutta toivottavasti en ole ihan noin nipo normaalielämässä!

4. Mikä saa sinut nauramaan?

 

Jenni: Tilannekomiikka, kekseliäät sanaväännöt, Hyvät ja huonot uutiset.

Petter: Ihan arjen tilannekomiikka tekee hyvin kauppansa. Aloin viime keväänä tehdä luokanopettajan sijaisuuksia eräällä ala-asteella, ja yhtenä päivänä tokaluokkalainen poika kysyi minulta ikääni. Kerroin olevani 24-vuotias, ja sieltä tuli heti lisäkysymys: ”Ovatko vanhempasi siis vielä elossa?”

5. Mitä luovuus sinulle merkitsee?

 

Jenni: Samalla pikaista, yhtäkkistä oivallusta kuin myös työstettävää, kärsivällistä tekemistä. Tapaa olla, tehdä ja ajatella. Ihanaa ja vaivalloista samaan aikaan. Luomista, vanhasta yhdistelemällä saatua uutta tilaa. Tapaa selviytyä.

Petter: Luovuus tarkoittaa ennen kaikkea kykyä ja rohkeutta ajatella asioita uusiksi, kyseenalaistaa asioita ja nähdä kauneutta, eriskummallisuutta ja jopa pelottavia asioita jutuissa jotka ovat muiden silmissä tavallisia.

 

6. Ketä läheistäsi ihailet?

Jenni: Erästä hyvää ystävääni, joka pystyy vaikeuksista huolimatta tavoitella unelmiaan, tasapainottaa elämänsä ja nauttia siitä tuoden muillekin iloa ja naurua. Tietenkin myös Petteriä, varsinkin blogin kanssa hän jaksaa olla loputtoman kärsivällinen, määrätietoinen ja kannustava. Ja kaikki pätee myös muuhun elämään.

Petter: Jenniä ja vanhempiani, jotka ovat siis edelleen elossa.

7. Mikä sinussa ärsyttää itseäsi?

 

Jenni: Tietynlainen haaveilijamode - välillä jään mieluummin vellomaan haaveisiin ja muihin kuviin, kun voisin tehdä jotain mielekästä. Sitten ruoskin itseäni, kun en tehnytkään mitään mitä olisin halunnut. Epäjärjestelmällisyys.

Petter: Vaikka tykkäänkin tehdä kaikenlaista, välillä laiskuus iskee aika täysillä ja mistään ei oikein meinaa tulla valmista. Olen toisaalta aika tarkka ja kunnianhimoinen tekemisissäni, joten se yhdistettynä tuohon edelliseen tarkoittaa melkoisessa noidankehässä elämistä.

8. Mikä sinussa ihastuttaa muita?

 

Jenni: Kuuleman mukaan olen ystävällinen, kunnianhimoinen ja rento.

Petter: Tuon joskus aika voimakkaasti päälle pärähtävän ahkeruuden ohella olen saanut kuulla olevani hyvä puremaan hammasta yhteen ja hoitamaan hommat loppuun, vaikka aina ei huvittaisi. Olenpa saanut kuulla olevani luova ja kekseliäs – nämä ovat tosin toisen käden tietoa ja koskevat parhaita puoliani, joten tähän kannattaa suhtautua tietyllä varauksella.

9. Mikä sinusta tulee isona?

Jenni: Tasapainoinen ihminen, joka ei ole unohtanut intohimojaan, joka osaa olla oikeudenmukainen, ei kyynisty ja jaksaa lukea ja kirjoittaa edelleen.

Petter: Toivottavasti edelleen onnellisena elävä terve ihminen, joka on nähnyt elämää ja muistanut nauttiakin siitä.

10. Uskotko onnellisiin loppuihin?

Jenni: Mihin määritellään loppu? Uskon pikemminkin onnelliseen prosessiin, jonka aikana koetaan monia tunteita, niin positiivisia kuin negatiivisiakin.

Petter: Sellaisen saavuttaminen vaatii paljon työtä, mutta elämää ei pitäisi elää miettien sitä mitä luvassa on joskus tulevaisuudessa – on tärkeää nauttia nykyhetkestä ja olla onnellinen siitä kaikesta, mitä elämä tarjoaa.